Joulukuun 15. - Joulukukka

Työpaikan vapaa-ajanjärjestön kautta pääsin jälleen osallistumaan kukkakurssille (tai minähän järjestelyt tein).  Paikkana oli jälleen Ahtialan kukka. Vuosi sitten samoihin aikoihin tein sinikatajasta ovikranssin, tällä kertaa vuorossa oli kukka-asetelma - jouluinen sellainen. Ja näin homma meni.

Sienen kastamisen jälkeen se piti pyöristää. No, tästä tuli edelleen aika kulmikas ja kaikkea muuta kuin tasainen. Onneksi tulee peittymään.

Ja tästä se lähtee. Luomisentuska iski heti kättelyssä. Mitä ihmettä teen? Minkä värisen teen? Muut valitsivat kukkia, minä päätin valita vain alavihreät ja miettiä muuta myöhemmin.

No, jospa se homma lähtisi tästä. Vihreätä ympärille ja kolme punaista neilikkaa. Ai tarvisiko sitten jotain muutakin? Mitä mitä mitä?

Okei okei, jotain valkoistakin voisi olla. Töks töks...

Sitten pitäisi saada lisää täytettä ettei sieni näy. Ei mitään voimakkaan tuoksuta, ettei käy Jontun (ja minun) nenukkaan. Ei ei, jotain vielä kaipaa...

KÄVYT JA KIMALLETTA!!!

(Google halusi lisäillä extraloistetta)

Kokonaisuutena asetelmasta tuli seuraavanlainen

Ja kotona asetelma pääsi olohuoneeseen (ja ensimmäisen kosketuksen jälkeen Jenskukin antoi asetelman olla rauhassa).

Joulukuun 13. - Joululahjat

Enpä ole juurikaan ajatellut joululahjoja. Melkein meinaa ahdistaa, kun kummit ja isovanhemmat kyselevät lasten lahjatoiveita. En minä tiedä, mitä vastata. Synttärit kun ovat juuri olleet, niin varsinaisia tarpeita ei ole. Jontulta, jos kysytään, niin vastauksena on Legoja ja Trash packeja. Johku taas vastaa Zhu zhu, barbeja ja Monster Highta. Oikeastaan molempien toiveet ovat sellaisia, mitä löytyy jo PALJON! No, lapsethan eivät tykkää pehmeistä paketeista (paitsi Johku mekoista). Mitä siis toivoa? Olen vastannut, ettei ole oikein mitään toiveita. Näinhän se on. Eivät nuo lapset juurikaan tuo toiveitaan esille. Kun alkaa vastausta lypsämään, niin saa jotain tietoa. Ja Jensku. Eipä sekään tarvitse juurikaan mitään.

Ne harvat toiveet, mitä lapsilta on tullut, niin olen sanonut muille. MITÄ SIIS MINÄ HOMMAAN LAPSILLE? JA mitä miehelle. Isommille lapsille on yhdet lahjat ja miehelle itseasiassa kaksi. Pitäisiköhän alkaa hiljalleen panostamaan myös tähän osa-alueeseen? Ei jaksaisi.

Joulukuun 11. - Kerrankin ajoissa

... tai ajoissa ja ajoissa. MUTTA joulukortit on nyt saatu kuoriin ja kuorissa on myös postimerkit. Ja viimeinen päivähän on vasta ylihuomenna. Pahoittelut muutamalle miehen sukulaiselle (tosin eivätpä he tätä blogia lue), mutta kortit jäävät tulematta. Ei ole teidän osoitteita. Ja ulkomailla asuvat sukulaiset: teitä ei ole unohdettu kortit saatte sähköisinä lähempänä joulua. :)

Tämän vuoden postimerkit olivat mielestäni todella kauniita.

Osoitteet ovat aina ennen olleet tietokoneella, mutta nyt ne olisi olleet (ehkä) läppärillä (ei käytössä). Näin ollen Fonecta caller oli kännykässä ahkerassa käytössä. Muutan osoitteen tarkistin vielä Fonecta finderilla (tietokoneella). Nyt ajattelin viisastua ja lisäsin tässä samalla osoitteet kännykän yhteistietoihin. Nyt toivotaan, ettei puhelin hajoa ennen ensi joulua.

Harmi kun punaiseen kuoreen saa laittaa max. 25 tervehdystä. Pitää hakea toinen kuori.

P.S. Huijasin. Kahta Kolmea osoitetta vielä odottelen

Joulukuun 1.

Se on joulukuu. Vuoden viimeinen kuukausi. Lapsille joulukuu = joulu = joulukalenterit. Ja kalentereitahan aina kertyy. Jensku jopa sai lahjaksi. No, nyt neiti sai suklaata. Todella onnellisena söi pienen palasensa.

Joulukuu. Lunta sataa. Näyttää ihan oikealta.

Operaatio joulukuusi

Olen aina ollut muovikuusta vastaan, erittäin jyrkästi. Olen aina kailottanut, ettei meille sellaista tule. Ei ole joulu, jos on muovikuusi. No, viime vuonna jouduimme siirtämään kuusen terassille jo aattona alkuillasta. Jonttu alkoi yskimään siihen malliin, että astma nostaa päätään. Tuolloin jouduin luopumaan periaatteestani ja päätin, että seuraavana vuonna meille voi tulla tekokuusi. Mieluiten sellainen hieno silkkikuusi. Kuitenkin tässä jokunen kuukausi sitten työkaveri myi nurkistaan muovikuusta ja minähän sen ostin. Tänään oli ohjelmassa kasata ja koristella kuusi.

Tästä se alkoi. Kuusen kasaaminen kolmesta osasta + kuusen jalka. Oksat ovat supussa ja odottelevat aukaisua.

 

2/3 kasassa ja käynnissä oksien ja havujen järjestely oikean näköisiksi. Oli kuulkas tosi hidasta hommaa. Paljon nopeammin saa oikean kuusen kuntoon.

Ja muovikuusi ei varise?

Ja lapset pääsivät koristelemaan.

Ja valmis kuusi.

Ja "pakollinen" tonttukuva.

Ja muista arvonta, joka päättyy huomenna. Arvonnan löydät täältä.