Uraäidin elämää: keikat

maanantai 13. huhtikuuta 2015

- Jari Sillanpää - Siltsu - ...

Fanikortti 2000-luvun alusta. Ja huom,
ihan on minulle (ja miehelleni)
osoitettu.

Jari Sillanpää taitaa olla niitä artisteja, joita olen kuunnellut suurimman osan elämästäni. Muistan fanittaneeni Sillanpäätä yläasteikäisenä - enkä edes peitellyt sitä mitenkään (toisin kuin siskoni). Lukiolaisena kävin tanssimassa Sillanpään tahtiin jokuset kerrat mieheni kanssa. Nyt kun jokunen vuosi sitten oli Vain Elämää -ohjelman ensimmäinen tuotantokausi, niin sehän oli ihan huippu. No, oli aikamoista Siltsu-showta - ainakin ohjelman konsertti oli. Sillanpää toimi koko illan isäntänä, tavallaan. Sitten tulikin Tähdet, Tähdet - eipä ensimmäisellä tuotantokaudella ollut kahta sanaa kuka oli Tähtien Tähti eli Sillanpää oli jälleen esillä.

Harva artisti on yhtä suosittu. Suosittu voi olla, mutta niin laajassa kuulijakunnassa. Sillanpäästä tykkää niin nuoret kuin vanhatkin.

Tuossa joku aika sitten Iskelmäradiossa oli äänestys Jari Sillanpään parhaimmasta kappaleesta. Totta kai osallistuin, olihan myös mahdollisuus voittaa liput Sillanpään Stadionkeikalle ensi elokuulle.

Valitsin seuraavat kipaleet, ja nehän sijoittuvat hyvin TOP50 äänestyksessä.

1. Sinä ansaitset kultaa (2. sija)
2. Kaduilla tulee (4. sija)
3. Liekeissä (5. sija).

Oli järkyttävän vaikeaa valita vain kolma kappaletta. No, Sinä ansaitset kultaa on uusin kipale, joka on onnistunut täydellisesti. Liekeissä halusin nimetä, koska se on kappale, jolla saa lenkin kulkemaan. Kolmanneksi halusin jonkun vanhoista - pitkän harkinnan jälkeen valitsin tuon Kaduilla tulee. Sitä tuli aikoinaan pimputeltua pienolla aika paljon.

Kyllähän siinä sitten kävi niin, että sain myös sen puhelun tuolta Iskelmältä. Nyt on takataskussa kaksi lippua Stadikalle.

Ennen elokuuta kuitenkin kerkeän kuunnella Sillanpäätä Lahdessa - Sibeliustalolla. Tämä toukokuinen lippu oli jo hommattu ennen Iskelmän kisaa. Mutta hei, kuka nyt ei Siltsua menisi kuuntelemaan useammankin kerran?

Voi kun esimerkiksi toukokuussa saisi otettua kimppaselfien Siltsun kanssa. Oon niin kade miehen kaverille, joka oli Cheekin stadikan keikalla Sillanpään vieressä - ja sai sen yhteiskuvan.

P.S. Tämä postaus tulee ehkä hiukan viiveellä, koska tarkoitus oli tehdä heti kun nuo keikkaliput tulevat. Halusin kuitenkin tuon kuvan kortista, ja koska kortti majaili anoppilassa (seinällä) ja oli aika pitkä tauko ettei käyty anoppilassa, niin juttu viivästyi siksi.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Kuopio kutsuu

tai siis kutsui!

Miehen synttärit olivat juuri, ja niitä suuntasimme juhlimaan Kuopion viinijuhlille eli Kuopio Wine Festival:lle. Mukaan lähti miehen kaveri, ja paikan päällä odotteli kaksi muuta kaveri.

Itse lähdin matkaan jo maanantaina, vaikka Kuopioon suuntasimme vasta tiistaina. Maanantaina vein lapset isälleni hoitoon.

Tiistaina aamupäivästä lähdin ajelemaan kohti Mikkeliä, joka oli ensimmäinen etappini. Mikkelissä treffasin pojat, ja otin heidät kyytiin (olivat tulleet toisella autolla sinne, näin vältettiin minulta turhia kilometrejä). Ilmeisesti olen ihan luotettava kuski, koska molemmat matkakumppanit vain kuorsasivat menomatkan. Hiukan sain kyllä valitusta yhdestä hiukan heilauttavasta liikkeestä - se kuulemma herätti.

Kuopioon saavuttua heitimme tavarat mökille, ja tovin päästä suuntasimme juhla-alueelle. Esiintymässä oli Erin ja Cheek. Itseä ei niinkään tuo Cheek kiinnostanut, mutta porukassamme oli "ehdoitta rakastava" fani.

Viinijuhlilla teemana on Slovakia ja Kroatia. Noh, eipä nuo sapuskat/viinit ihan niin kummoisia olleet. Ja hintataso... huh huh. Halvin viini oli 35 euroa pullo. Ja alkoholiton siideri.... siihen palaan myöhemmin.

Pojat söivät kanasalaatin. Itse kippo oli ihan hauska "puinen", mutta eipä annoksen koko päätä huimannut. Minä söin ahventa tomaattimuhennuksella ja ravuilla. No, muhennos kyllä osoittautui täysin keitoksi ja ei niitä rapuja oikein meinannut siltä löytyä. Kuohuviini oli kyllä hyvä, joten jotain plussaa.

Niin se Cheek. Kyllä minä yritin toisinaan esittää, että on ihan hyvä. Olipa tuo hyvä kohta harjoitella kännykän kameran käyttöä. Okei... kyllä sitä tuli laulettua myös mukana - Vain Elämästä tutut kappaleet.

Emme lähteneet minnekään jatkoille, vaan suuntasimme mökille. Siellä kyllä pystyi pitämään ihan omat viinijuhlat. Ja tapahtumassa kuskina ollut kaveri (omasta tahdostaan) pääsy myös maistamaan vähän viiniä. Ilta/yö vain kului siinä ohi mennen. Mukaan mahtui muun muassa Twisterin pelaamista. On kyllä erittäin hauska peli, toki telomisvaara on suuri. Terveisin eräs, joka lähes muljautti olkapäänsä sijoiltaan ja melkein mursi häntäluunsa.

Keskiviikko oli miehen synttäreiden juhlimispäivä (vaikkei ollutkaan the päivä). Mies pääsi aloittamaan päivänsä shampanjalla ja vaahtokarkeilla. Kun koko kolmikko oli saatu tolpilleen, niin suuntasimme Kylpylän poreisiin. Oli kyllä hulvattoman hauskaa jättää ne aivotkin sinne pukukaappiin. Hiukan ehkä kokoonpanomme kummastutti siellä tai sitten kummastusta aiheutti se, että minä join siellä olutta ja pojat siideriä.

Kylpylöinnin jälkeen saimme porukkaamme vahvistusta, ja evästysten jälkeen suuntasimme jälleen viinijuhlille. Tällä kertaa odotetuin esiintyjä oli ensimmäisenä. Juha Tapio <3 Oli kyllä hyvä keikka! Tykkäsin ja kovasti! Ja sainpa myös nimmarin ja kimppaselfien.

Keikan jälkeen mies päätyi ostamaan väliin alkoholittoman siiderin. Oli hiukan ihmeissään, kun sitä alettiin myydä sentteinä. Ja kun yksi tölkki oli kaadettu laseihin, niin hinta sai pöyristymään. Alkoholillinen siideri 0,33l maksoi 6 euroa - alkoholiton 0,5l kopparbergin perussiideri maksoi 20 EUROA! Eipä mies siinä kehdannut olla enää ostamatta, kun kerran lasiin oli jo kaadettu. Toista ei kuitenkaan ostanut ja palautetta lähtee! Tämä hieman söi motivaatiota odotella pari tuntia seuraavaa esiintyjää, joka ei oikeasti edes kiinnostanut. Mitäpä sitten teimme! Lähdimme mökille jälleen pitämään omia viinijuhlia. Iltaan kuului viinin ohella myös uutta Monopolya sekä Twisteriä... Voi reisiparat, mutta ei se mitään - naurettua tuli ja paljon.

Ilta venyikin sitten aamuun. Muutaman tunnin unoset otimme, ennen kuin kotimatka alkoi. Tai pojat suuntaisivat omiin koteihinsa, ja minä suuntasin takaisin isälleni, jossa lomailen lasten kanssa vielä loppuviikon.

Kiitoksia mukana olleille hauskasta reissusta! Ja sitten reissun kuvapläjäys!