torstai 31. heinäkuuta 2014

Kesäistä värihaastetta

Jälleen kerran haaste ja tarve osuivat kohdilleen. Tuttava kaipaili värikkäitä sukkia ja heinäkuun ajan Lankahelvetin blogissa oli kesävärihaaste. Nyt sain osallistuttua ja sain deadlinen tuttavan sukkiin - ei ainakaan projekti venynyt pitkäksi. Sukat pääsin aloittamaan vasta ihan kuun lopulla ja viimeiset langat päättelin haasteen viimeisenä päivänä.

Tehtävänantona oli neuloa jokin työ jossa vähintään kerran toistuvat seuraavat värit oikeassa järjestyksessä: musta, turkoosi, keltainen, terrakotta (oranssi), pinkki, lila ja vapaavalintainen. Teknisesti en toteuttanut tehtävänantoa, mutta visuaalisesti näyttää kyllä toteutetulta. Tämä riittänee. Tai jos ei riitä, niin eipä haittaa. Sainpa tehtyä tuttavan sukat, joista mielestäni tuli aivan ihanat. Kova houkutus oli jättää itselle.

Lankana on pääsääntöisesti Novitan Nalle. Keltainen raita on Hot Socks Neonia ja oranssi Novitan 7-Veljestä. Tekniikkana on Broken Seed (ohjeen nappasin täältä joskus).

Ja sukat vielä oikeissa jaloissa!

Muistathan blogini synttäriarvonnan, jonne pääset TÄÄLTÄ!

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Hei Hei vauva...

Meillä ei ole enää vauvaa. Tai onhan tuo neiti ollut jo aikamoisen tovin taapero. Viimeisiä vauvarippeitä alkaa nyt vain jäädä taakse.

Meillä asuu neiti papupata. Pääsääntöisesti vain minä ja isommat lapset osaamme tulkata jennakieltä, mutta kyllä hiljalleen muutkin alkavat ymmärtää. 2-3 sanan lauseita tulee jo. On niitä tullut kyllä tovin, mutta aikaisemmin on jokaisen sanan välissä vaatinut kuuntelijalta toiston - että hänet on ymmärretty oikein. Nyt tämä toisto vaaditaan vasta parin sanan jälkeen.

Lisäksi kaikki ei ole enää vain Jennan vaan sanat "mun" ja "minun" ovat tulleet myös kuvioon. Jenna osaa myös jo kysyä asioita - tosin kysymys sana puuttuu alusta. Äänen sävy kertoo, että tarkoittaako "Joannaon" 1) Johanna on (tässä) vai 2) Missä Johanna on?

Jennahan ei ole juurikaan sanonut pienempänä äitiä. Jokin aika sitten äiti alkoi tulemaan, tosin sanana "titi". Mitään ei saanut muut tehdä, kaiken teki vain titi. Kuten syöttötuolista nostamiset, pöntöllä käyttämiset jne. Viime päivinä tuo "titi" on muuttanut muotoa (heti sen jälkeen kun olen siitä kaikille puhunut). Nykyään äiti on "täiti", joka kuulostaa lähes samalta kuin "täti".

Jenna on myös siirtynyt pois pinnasängystä. Nyt neiti nukkuu siskonsa kanssa kerrossängyssä. Koska meille rantautui tuollainen sänkysysteemi, niin ajattelimme jättää jatkettavan sängyn kokonaan välistä pois. Sellainen kyllä olisi löytynyt anoppilasta säilytyksestä isompien jäljiltä. Olkoot siellä sänkynä. Aika hyvin Jenna pysyy sängyssä, kunhan ensin sinne nukahtaa. Minun suorittamat nukuttamiset kestävät vähintään tunnin, mies selviää yleensä alle tunnilla. Yöllä neiti saattaa hipsiä sängystä pois viiden maissa, mutta onneksi vielä olen saanut takaisin nukahtamaan. Viereen neiti ei halua tulla öisin vaan haluaa vain omaan sänkyyn. On se aika ihanaa kun kahdeksan huituvilla kuuluu pieniä tepastuksia, kun toinen on herännyt. Tällöin neiti tulee viereen. Kännykän ja Poun avulla itse saa vielä torkkua hetken.

Ja ei tässä vielä kaikki. Vaipat alkavat olemaan melko historiaa. 2 viikon aikana on tullut yhdet tarpeet lattialle (kun äiti ei ollut viemässä vessaan) ja yhdet vaippaan. Muuten kaikki muut ovat päätyneet joko pönttöön (suosikki paikka) tai pottaan (satunnaiset illalla). Kotona vaippaa ei ole enää lainkaan - ei edes öisin. Mielummin vahingot nyt, kuin näillä kamalilla helteillä hiostava vaippa muutenkin huonosti nukkuvalle lapselle. Yhdet vahingot ovat tulleet kerrossänkyyn joskus, mutta nyt ei niin haittaa, koska sängyssä on lähes koko patjan kokoinen froteemuovi. Pidemmille kyläreissuille olen laittanut vaipan vielä (ja toissapäivänä laitoin kesken kauppareissun, kun neiti oli ollut niin kauan pissaamatta ja halusi päästä vessaan koko ajan). Näillä reissuilla vaippa on kyllä pysynyt aina kuivana ja Jenna on pyytänyt vaipasta huolimatta pöntölle. Haasteena tosin on se, ettei neiti oikein suostu tekemään pissoja muualla kuin kotona. Toinen pidättää sitten omaan kotiin asti. Tosin ilmeisesti jos hätä käy tarpeeksi suureksi, niin vieras paikkakin käy (näin oli yhdessä kyläpaikassa vaippa mahdollisuudesta huolimatta). Puskapissaakin ollaan yritetty harjoitella - ei vielä yhtään onnistumista.

Pikkarit on...

Jotain "takapakkiakin" on tullut. Hermoni eivät kestäneet enää päiväunien nukuttamista sisällä. Pahimmillaan sain nukuttaa karjuvaa lasta 2,5 TUNTIA. Nyt tämä äiti saa liikuntaa joka päivä, nimittäin päikkärit nukutaan nykyään rattaissa. Näin on menty kolmisen viikkoa. Tätä ennen edellinen kerta taisi olla ennen talven kovia pakkasia. Päivittäin teen 2-5 kilometrin lenkin joko kävellen tai juosten ja samalla siis rattaita (taisteluvaunut) työntäen. Aikaa kuluu nukuttamiseen 20-60 minuuttia neidin tuulesta riippuen. Paremmin oma hermo kestää tämänlaisen nukuttamisen kuin aikaisemman. Oman turhautumisen saa purettua liikkumiseen.

Viittä vaille tsip

Näin helteilllä äidllä on ollut ihan
lämmin.

Joskus reittivalinta ei osu nappiin. Vaikkei kuvassa
mäki näytäkään isolta ja jyrkältä, niin todellisuudessa
se oli juuri sitä.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Lankalaihis 27.7.2014

Tennarit -110g (7-veljestä)

Tennarit -137g (7-veljestä)
(Tästä lisää hiukan myöhemmin)

Myssy -63g (Novita Bambu)

Sukkien kärjet -26g (Nalle)

Lankaostot +150g (7-veljestä) - kohde tiedossa

Yhteensä:
Kulutus/annettu: -336g
Ostot/saadut: +150g
Yhteensä: -186g

TOTAL (4kk) -1882g.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Synttäriarvonta!

Wohou! Kaksi vuotta blogielämää takana. Ja tämä tosiaan henkilöllä, joka ei koskaan uskonutkaan alkavansa tällaiseen. Nyt onkin aika laittaa pystyyn synttäriarvonta.

Jos joku on nähnyt monologin Luolamies, niin siinä kuvataan naisia keräilijöinä - keräilijöinä, jotka tarvitsevat paljon tietoa. Ihmisinä, jotka elävät tiedolla. Vaikka meidän perheessä on usein keräilijän ja luolamiehen roolit sekaisin, niin tämä tiedonjano on minulle kyllä hyvin ominaista. Minun pitää saada tietää. Minua ärsyttää, jos en tiedä. Voitte arvata, kuinka ärsyttävää on kun toinen mesettelee enkä tiedä mitä viestitään. Ja varsinkin kun näen kirjoittajan ILMEET! Argh... No, meillä aika usein kuuluu: "No mitäs nyt? Mistäs te nyt puhutte? Mitäs se ja se?"

Mutta siis takaisin aiheeseen. Minä haluan tietää, varsinkin kun olen itsestäni ja elämästä jakanut tietoa. Näin ollen arpoja saa sen mukaan, mitä vastaa kysymyksiin - siis kappalemäärällisesti, en ala arvioimaan tekstisisältöä ja pisteyttämään sen mukaan. Ehei... :D

Usein mietin, että kukakohan minun juttujani mahtaakaan lukea? Kuinkakohan moni on osa läheisistäni, irl-tuttuja, työkavereita, nettituttuja ja onko minkä verran ihan tuikituntemattomia? Mitökähän lukijat miettivät lukiessaan? Onkohan visiitit kertaluonteisia vai onko blogi päätynyt seurattavien joukkoon? Kauanko kukin on täällä pörrännyt? Millaisista jutuista lukijat ovat tykänneet? Mitä ei olisi missään nimessä halunnut lukea? Näin ollen siis seuraavaksi tulee liuta kysymyksiä (aikalailla nuo mitkä tulivatkin jo).

Luetko blogiani säännöllisesti?
Mitkä aiheet kiinnostavat eniten?
Mikä juttu on jäänyt parhaiten mieleen?
Onko jotain mitä olisi voinut jättää kirjoittamatta?
Tunnemmeko? Jos kyllä, niin vinkkiä hiukan miten?
Kuinka löysit blogini?
Kuinka kauan olet lukenut blogiani?
Jos olet ensikertaa lukemassa, niin vaikuttaako siltä, että voisit alkaa seuraamaan?

Koska kyse on synttäreistä, niin arpoja pitää saada paljon. Yhden arvan saa, kun vastaa omavalintaisesti vähintään 3 kysymykseen, toisen arvan saa kun vastaa vähintään 4 kysymykseen ja kolmannen kun vastaa vähintään 6 kysymykseen.

Lisäksi jos olet vastannut vähintään 3 kysymykseen, niin saat lisäarvan olemalla rekisteröitynyt lukijani täällä (eli luet blogia julkisesti eli nimimerkkisi löytyy tuosta sivusta) ja/tai tykkäät facebook-sivusta. Toisen lisäarvan saat, jos jaat tämän arvonnan joko facebookissa tai blogissasi.

Arvonta on käynnissä 7.8.2014 klo 23.59 asti. Laitataan vielä yksi arpa jakoon. Eli miksi olen valinnut juuri kyseisen päättymispäivän. Oikeinvastanneille vielä yksi arpa jakoon.

Muoks: Laita viestiin monellako arvalla olet mukana (jos pysyit laskuissa ;) ).

Ai niin se palkinto. Arvonnan voittajalle näpertelen tennarit tai villasukat - värityksen voit valita itse tai sitten voit antaa "taitelijanvapauden". Toki, jos villainen palkinto ei kiinnosta, niin toiveita muunlaisellekin saa esittää (tiskiliina, avaimenperä, lapaset...).

Tennarit voivat olla esimerkiksi tällaiset, jotka tein kummipojalleni.

Tai sitten lahjasukat voivat olla jotain näperrystä tai ihan perinteiset. Tällaiset sukathan systeri sai synttärilahjaksi keväällä.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Kesäistä tunnelmaa!

Pari viime päivää ovat olleet ihanan kesäisiä. Lasten kanssa olemme olleet liikenteessä ja kamera (suom. kännykkä) on päässyt räpsyttelemään.

Kun me aikuiset kävimme kesäteatterissa, niin lapset olivat käynneet mummon kanssa "lenkillä". Tytöt tai siis Johanna halusi tehdä saman lenkkeilyn myös seuraavana päivänä - leikkipaikan luonna kun on mustikoita. Sinne siis...

Pari kertaa olen myös käynnyt lasten ja äitini kanssa isovanhempieni luona. Heillä on aivan ihana koti, joka sijaitsee Vesijärven rannalla. Mikä ihanuus oli pulahtaa Jennan nukutuslenkin jälkeen suihkun sijaan JÄRVEEN.

Johanna halusi jälleen mummon kanssa keräämään mustikoita ja metsämansikoita. Mukilliset tulivatkin sitten tuliaisiksi.

Jenna sai ihan uutta ihmeellistä ihmeteltävää - sorsa. Tai Jennalle puhuin ankasta, joka on kyllä jennakielellä kakka.

Sadetta oli luvattu. Järven toisella puolella näkyikin jo satavan ihan kunnolla.

Kyllä ne pilvet ja jyrinä myös alkoivat lähestyä.

Vesitaso lenteli ohitse. Sen ympärille sain kuvassa ihmeellisen suojakuvun.

Vielä oli järvi melko tyyni, mutta...

Yksi hetki ja tuuli yltyi. Äkkiä sisään, koska vettäkin alkoi tulemaan. En varmaan ole koskaan ollut yhtä lähellä salamaa. Nimittäin kun olimme sisällä, niin kuului räsähdys ja samalla välähti - heti pärään järkyttävän kova jyrähdys. Sitä kerkesi vain tajuamaan välähdyksen, kun jo jyrisi. Eli johonkin lähelle iski.

Iltasella kotonakin jyrisi ja pilvet näyttivät lupaavilta. Ja pah, ei mitään myräkkää tullut. Tykkään todella kovasti istua pimeällä terassilla ja katsella salamoita. Nyt en sitten saanutkaan.

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Pieni Lemmenleikki

Hollolan Messilässä pyörii tänä kesänä kesäteatteri. Poiketen monesta muusta kesäteatterista, tämä teatteri sijaitsee sisätiloissa - Markkinaravintolassa. Hiukan mietitytti mennä kesäteatteriin ja sisälle, mutta oli kyllä toimiva yhdistelmä - varsinkin kun tietää Suomen kesäkelit. Onhan tuo Messilän ympäristö mukavaa aluetta ja kesäteatteri sopi sinne hyvin. Ja Markkinaravintola tiesi sitä, että anniskelioikeudet löytyivät - minä tosin olin kuskina.

Mutta sitten itse esitykseen. Lahden Uusi Kesäteatteri esitti tänä vuonna musikaalikomedian Pieni lemmenleikki. Musikaalin laulut olivat kaikki Euroviisuista napattuja. Eli voiko meille parempaa esitystä ollakaan. Näyttelemisestä vastasi neljä näyttelijää (mutta taustavoimissa oli porukkaa enemmänkin). Juoni oli hyvin ennalta-arvattava, mutta näinhän sen kesäteatterissa tuleekin olla. Seuranta pitää olla kevyttä ja helppoa. Esitys oli todellakin komedia. Ennalta-arvattavuudesta huolimatta sai nauraa ja paljon.

Muoks. Kävin katsomassa toistamiseen ja nyt kuvaaminenkin onnistui.

Sen lisäksi että sai nauraa, niin kyllä tunteet nousivat pintaan. Toisella puoliskolla oli monta kertaa iho kananlihalla ja eipä kyyneleetkään olleet kaukana. Parhautta oli ehkä kappaleen Rukoilen (Molitva ; Serbia 2007) tulkinta. Kyseessähän on kappale, joka voitti Suomessa järjestetyissä karkeloissa. Semifinaalien jälkeen totesin, että kyseinen kappale on hirveä ja tästä syystä tuo kappale jäi näkemättä itse finaalissa. Odotin nimittäin juuri kyseistä kappaletta kuin kuuta nousevaa, jotta pääsin vessaan. Kuitenkin nyt duettona esitettynä laulu oli todella mahtava - en ensin edes tajunnut mistä laulusta on kyse. Tästä tulkinnasta Suuren suuri kiitos Lahden uudelle kesäteatterille - nyt en enää vihaa laulua.

Muutenkin laulujen iloittelu oli mukavaa kuultavaa. Olihan se hauskaa Sahtia, Sahtia! -potpurista bongailla kappaleita - ja löytyihin sieltä myös tämän vuoden Euroviisuedustuskappalekin. Sata Salamaa (Suomi 1987), Bye Bye Baby (Suomi 1989), Rakkaus on sininen (L'Amour est bleu; Luxemburg 1967) ja monia monia muita!

Suosittelen jokaiselle kynnelle kykenevälle suunnan ottoa kohti Messilää ja kesäteatteria heinäkuun aikana! Suosittelen lippujen ostamista ennakkoon, koska paikat hujahtavat. Ja vaikkei Euroviisuista tykkäisikään, niin suunta silti Messilään. Meillä nimittäin oli matkassa ei-niin-euroviisu-tykkääväiset ystävät ja he myös suosittelevät näytöstä!

Kiitos Lahden Uusi kesäteatteri upeasta esityksestä!

En tiedä oliko esityksessä "euroviisumaista" kannanottoa, koska loppuesityksen nauhoista tuli mieleen sateenkaarivärit. Sattumaa tai ei, mutta saman kommentin kuulin myös muutaman muunkin katsojan toteavan. Kuitenkin, minua ei haitannut lainkaan. Eikä myöskään kesämainen lämpö, joka kohosi oikein viimeiseen penkkiriviin. ;)

PIENI LEMMENLEIKKI

"Outi Keskevaarin hulvattomassa komediassa PIENI LEMMENLEIKKI eletään kuohuvaa 1920-lukua ja Suomen nuoren kuningaskunnan kruununprinssille etsitään kiivaasti sopivaa vaimoa. Paras morsianehdokas on jo valittu, mutta neidon itsensä mielestä moderni nainen ei järjestettyyn avioliittoon lähde. Omat epäilyksensä on myös prinssillä, joka saapuu viikonloppuvierailulle morsiamen suvun kartanoon yhdessä neuvokkaan adjutanttinsa kanssa. Mutta mikä osa sopassa on valittu morsiamen orvolle serkkutytölle? Kuka on hypnotisoitu ja miksi? Ja kenelle hääkellot loppujen lopuksi soivat?

Euroviisusävelin soivan musikaalikomedian näyttämöllä nähdään mm. UMK:sta tuttu Mikael Saari ja viime kesänä ”Justiinassa” Sofie Grönstrandina hurmannut komedienne Anna-Maria Karhulahti. "

torstai 10. heinäkuuta 2014

Shredded Wheat (Hopottajat)

Tovi sitten saimmekin maistella Nestlén Shredded Wheat muroja, mutta niiden suosio oli niin kovaa, että itse en kerennyt syömään noita kuin pelkillään. Näin ollen olinkin todella iloinen, kun Hopottajille tuli Shredded Wheat -kampanja. Nyt saisin maistaa muroja kunnolla! Tässä minun Shredded Wheat -hetkeni.

Kun paketti saapui niin heti ensimmäisenä...

...paketti auki ja oma välipalahetki. NAM!

Toki tälläkin kertaa muroille oli kova kysyntä, mutta nyt myös itse osasin pitää puoleni. Kahviherkkuina murot olivat hyviä pelkilleen. Ja miten ihaniaa olivatkaan tuoreiden marjojen kanssa.

Pääsin maistamaan muroja myös aamiaisella. Tosin pieni käsi tuli ja vei kipon.

Tämä pienen käden omistaja ei kuitenkaan halunnut muroja, vaai pelkän maidon (perheen tytöille murot eivät oikein maistuneet). Eli sain kuin sainkin syödä murot aamiaiseksi. Tosin paperin kautta.

Kokeilinpa melko skeptisenä muroja myös jogurtin kanssa.

Kuitenkin tämä yhdistelmä osoittautui onnistuneeksi ja otin lisää. Siihen ne murot sitten loppuivat. Seuraavalla kauppareissulla muroja kyllä ostetaan lisää!

Ja hiukan vielä infoa tuotteesta:

"SHREDDED WHEAT PUNAISET MARJAT

Nestle Shredded Wheat uutuusmurot ovat kuitupitoisia täysjyvävenhnätyynyjä, jotka sisältävät herkullista vadelma-, mansikka- ja karpalososetta. Murot on kehitetty osaksi monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota. Nestlen Shredded Wheat murot ovat oivallinen aamupala ja ne käyvät loistavasti myös välipalaksi. Murot maistuvat erilaisten maitotuotteiden, kuten maidon, jogurtin tai rahkan kanssa tai niitä voi napostella niitä sellaisenaan."

#shreddedwheathopo #hopottajat

****

LIITY SINÄKIN HOPOTTAJIIN! Saat mahdollisuuden päästä testailemaan erilaisia kivoja tuotteita/palveluja.

Klikkaa linkkiä ja rekisteröidy mukaan! Laita rekisteröintikoodiksi HOP11228.

http://www.hopottajat.fi/rekisteroidy?id=11228&sha=2f2736446f13727c117f88512182b5023cfce472

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Kuopio kutsuu

tai siis kutsui!

Miehen synttärit olivat juuri, ja niitä suuntasimme juhlimaan Kuopion viinijuhlille eli Kuopio Wine Festival:lle. Mukaan lähti miehen kaveri, ja paikan päällä odotteli kaksi muuta kaveri.

Itse lähdin matkaan jo maanantaina, vaikka Kuopioon suuntasimme vasta tiistaina. Maanantaina vein lapset isälleni hoitoon.

Tiistaina aamupäivästä lähdin ajelemaan kohti Mikkeliä, joka oli ensimmäinen etappini. Mikkelissä treffasin pojat, ja otin heidät kyytiin (olivat tulleet toisella autolla sinne, näin vältettiin minulta turhia kilometrejä). Ilmeisesti olen ihan luotettava kuski, koska molemmat matkakumppanit vain kuorsasivat menomatkan. Hiukan sain kyllä valitusta yhdestä hiukan heilauttavasta liikkeestä - se kuulemma herätti.

Kuopioon saavuttua heitimme tavarat mökille, ja tovin päästä suuntasimme juhla-alueelle. Esiintymässä oli Erin ja Cheek. Itseä ei niinkään tuo Cheek kiinnostanut, mutta porukassamme oli "ehdoitta rakastava" fani.

Viinijuhlilla teemana on Slovakia ja Kroatia. Noh, eipä nuo sapuskat/viinit ihan niin kummoisia olleet. Ja hintataso... huh huh. Halvin viini oli 35 euroa pullo. Ja alkoholiton siideri.... siihen palaan myöhemmin.

Pojat söivät kanasalaatin. Itse kippo oli ihan hauska "puinen", mutta eipä annoksen koko päätä huimannut. Minä söin ahventa tomaattimuhennuksella ja ravuilla. No, muhennos kyllä osoittautui täysin keitoksi ja ei niitä rapuja oikein meinannut siltä löytyä. Kuohuviini oli kyllä hyvä, joten jotain plussaa.

Niin se Cheek. Kyllä minä yritin toisinaan esittää, että on ihan hyvä. Olipa tuo hyvä kohta harjoitella kännykän kameran käyttöä. Okei... kyllä sitä tuli laulettua myös mukana - Vain Elämästä tutut kappaleet.

Emme lähteneet minnekään jatkoille, vaan suuntasimme mökille. Siellä kyllä pystyi pitämään ihan omat viinijuhlat. Ja tapahtumassa kuskina ollut kaveri (omasta tahdostaan) pääsy myös maistamaan vähän viiniä. Ilta/yö vain kului siinä ohi mennen. Mukaan mahtui muun muassa Twisterin pelaamista. On kyllä erittäin hauska peli, toki telomisvaara on suuri. Terveisin eräs, joka lähes muljautti olkapäänsä sijoiltaan ja melkein mursi häntäluunsa.

Keskiviikko oli miehen synttäreiden juhlimispäivä (vaikkei ollutkaan the päivä). Mies pääsi aloittamaan päivänsä shampanjalla ja vaahtokarkeilla. Kun koko kolmikko oli saatu tolpilleen, niin suuntasimme Kylpylän poreisiin. Oli kyllä hulvattoman hauskaa jättää ne aivotkin sinne pukukaappiin. Hiukan ehkä kokoonpanomme kummastutti siellä tai sitten kummastusta aiheutti se, että minä join siellä olutta ja pojat siideriä.

Kylpylöinnin jälkeen saimme porukkaamme vahvistusta, ja evästysten jälkeen suuntasimme jälleen viinijuhlille. Tällä kertaa odotetuin esiintyjä oli ensimmäisenä. Juha Tapio <3 Oli kyllä hyvä keikka! Tykkäsin ja kovasti! Ja sainpa myös nimmarin ja kimppaselfien.

Keikan jälkeen mies päätyi ostamaan väliin alkoholittoman siiderin. Oli hiukan ihmeissään, kun sitä alettiin myydä sentteinä. Ja kun yksi tölkki oli kaadettu laseihin, niin hinta sai pöyristymään. Alkoholillinen siideri 0,33l maksoi 6 euroa - alkoholiton 0,5l kopparbergin perussiideri maksoi 20 EUROA! Eipä mies siinä kehdannut olla enää ostamatta, kun kerran lasiin oli jo kaadettu. Toista ei kuitenkaan ostanut ja palautetta lähtee! Tämä hieman söi motivaatiota odotella pari tuntia seuraavaa esiintyjää, joka ei oikeasti edes kiinnostanut. Mitäpä sitten teimme! Lähdimme mökille jälleen pitämään omia viinijuhlia. Iltaan kuului viinin ohella myös uutta Monopolya sekä Twisteriä... Voi reisiparat, mutta ei se mitään - naurettua tuli ja paljon.

Ilta venyikin sitten aamuun. Muutaman tunnin unoset otimme, ennen kuin kotimatka alkoi. Tai pojat suuntaisivat omiin koteihinsa, ja minä suuntasin takaisin isälleni, jossa lomailen lasten kanssa vielä loppuviikon.

Kiitoksia mukana olleille hauskasta reissusta! Ja sitten reissun kuvapläjäys!