Kesän suuri operaatio

Tyttöjen huone on ollut vähän niinkuin romuhuone/ -varasto. Sinne on viety jo useamman kuukauden ajan kaikki lelut ja rojut sen enempää katsomatta. Olin päättänyt, että kesällä siivoan (lue: raivaan) huoneen kuntoon. Tänään otin itseäni niskasta kiinni - vaikkakin olin ajatellut tehdä homman silleen, että olen yksin kotona.

Tilanne aamulla:

Tilanne puolenpäivän maissa - ehkä tästä vielä hyvä tulee.

Ja iltapäivästä valmis.

Kuvat ovat siis huoneen pahimmasta nurkkauksesta, jonne kertyi kaikki. Pinnasänky alkoi myös toimimaan tavaravarastona. Nyt on pinnasänky siirretty meiltä kokonaan pois, ja tytöillä on tilaa leikkiä. Lisäksi Johannalla on nyt oma läksyjentekopaikkakin.

Ensi viikolla on edessä olohuoneen ja keittiön täyssiivous (muut huoneet eivät ole olleet ihan samassa kunnossa). Huoh! Ehkä tämä tästä... nuo saan ehkä hoidettua omassa rauhassa.

Ihan pannukakkua...

Joona oli päättänyt jo yli viikko sitten, että tänään on (suur)siivouspäivä. Hän oli laittanut itselleen puhelimeen hälytyksen kello kymmeneltä. Kun puhelin hälytti, niin poika alkoi toimeen. Johanna meni veikan avuksi. Itse aloin samalla myös hommiin, kun lapsien innostus piti käyttää hyödyksi.

No, muutamaa tappalua lukuunottamatta alku meni hyvin. Lapset kuskasivat petivaatteet pihalle tuulettumaan sekä lakanat pesuun - kaikista sängyistä. Joona siivosi huoneensa. Johannan ja Jennan huone vaatii raivaustraktoria ja sinne on mentävä siten, ettei tytöt ole kotona.

Tavarat tuulettumassa

Lasten innostus sitten hiipui ja muu koti jäi äidille. No, ennen Jennan päikkäreitä sain paikat imuroitua. Ja josko tässä pitkin alkuiltaa sitten simpsisi loput.

Kun Jenna meni nukkumaan, niin isommat keksivät  pannukakun. He haluavat tehdä.

OK.

Ohje netistä hiukan muokaten. Desin jauhoista korvasin ruisjauhoilla. Sokerin määrän puolitin. Margariinin sijaan laitoin voita. Niin ja mukana on Joonan salaista aineosaa.

Taas oli käydä perinteiset...

 Näin kävi 23.1.2013

Mutta nyt koko pannukakun pystyi syömään. Ja se kävi niin hyvin kaupaksi, että kuva jäi ottamatta. Kuvan otin sitten kun jäljellä oli enää 4 palaa...

Tähän tuli äärettömän rapea pinta. Ei sellainen perinteinen löllö pannari. Eikä tää kamalasti noussut. Ei haittaa - hyvää oli!