Vaikka tässä vasta kevät on alkanut, niin ajatuksissa on alkanut olemaan ensi syksy. Vaikka vannoinkin, etten ajattele asiaa ennen kesää. Jotenkin tuo töihinpaluu on hiipinyt mieleen. Ehkä se, että Jennan hoitohakemus pitää tehdä mieluiten ensi kuussa, on ajatusprosessin käynnistäjä.
Samaan työpaikkaan olen nyt palaamassa (muutenhan nuo perisivät lomarahat takaisin ;) ). Kysymys kuuluukin täyspäiväinen vain 80%. Olen sanonut, että en lähde tuohon lyhyempään, koska siinä joutuu tehdä pienemmällä palkalla ja lyhyemmässä ajassa samat hommat. Nyt kuitenkin toisesta yksiköstä olen kuullut onnistuneita kokemuksia, siten että viikossa on yksi vapaa päivä.
Laitoinpa sitten esimiehelleni viestiä, että voisiko selvittää meidän päästä tuon asian. Lupasi tällä viikolla selvitellä, ja sitten pitäisi treffailla.
Pientä ahdistusta tuo ajatus töihinpaluusta tuo. Ei sinänsä se, että kotona olo loppuu (vaikkakin edelleen viihdyn hyvin kotona) vaan se, että OSAANKO palata töihin? OSAANKO tehdä mitään? Kesällä tulee KAKSI (siis oikeasti KAKSI) vuotta siitä, kun jäin kotiin. Ja minunhan piti olla vain 6-8 kuukautta.
No, olenhan minä oppinut nuo hommat jo kertaalleen, joten eiköhän ne oppi uudelleen. Voi olla aika jännä paikka sitten joskus kun tuo päivä koittaa.
Sinänsä olen sinut töihinpaluun kanssa. Kyllä tämä hoitorahalla kitkuttelu alkaa tympimään - vaikka kaikkea kivaakin edelleen tehdään. Jokin yllättävä 200-300 euron meno kuussa vain laittaa kaiken ihan kuralle. Eli rahan takia olen valmis palaamaan töihin. Ja hei... Projekti - Ihana minä! :än liittyen, syksyllä voisi ottaa taas personal trainerin.
Jos olisin alalla, missä keikkatyöt olisivat mahdollisia, niin en harkitsisi hetkeäkään olevani vielä kotona vuoden (tai kaksi).
Mutta hei... miten töihin palattua ehtii enää neuloa???
Aikaisemmat osat:
Tää ei taho
Pähkäilyssä perhevapaat ja ensi kesä
Tää ei taho vol 3
Tää ei taho vol 4
Onneksi saatte kesän vielä nauttia toistenne seurasta! :D Toivottavasti ilmat suosii. Itse olen jäämässä kesäksi meidän silloin jo 5 v:n kanssa kotiin ihan omilla säästöillä. Voi olla, että joitain satunnaisia työkeikkoja teen + pari ulkomaille suuntautuvaa työreissua, mutta muuten ollaan ja pysytään kodin liepeillä.
VastaaPoistaToiset äidit ovat kuin luotuja kotiin ja toiset taas ei. Itse en ole koskaan kokenut suurta viettiä kotona oloa kohtaan. Meillä alkoi arki lapsen ollessa 1 v 3 kk. Meille tuo oli sopiva aika aloittaa ja aloitin myös ensialkuun kevennetysti.
Kannattaa miettiä mikä itsestä tuntuu hyvältä ja mikä on teille paras ratkaisu. Muiden perheiden tilanteisiin ei kannata verrata (et varmasti vertaakaan). :D
Aurinkoista keskiviikkopäivän jatkoa!!
Silloin kun tämän kolmannen projketi alkoi, niin koko ehto oli se, että saan palata nopeasti takaisin töihin. No mieli muuttui ja se on ollut aika kivaa.
PoistaJoona aloitti aikoinaan hoidossa 10kk ikäisenä, pääni huusi silloin jo opiskelemaan. Johanna aloitti hoidossa 1v5kk ikäisenä, kun menin työharjoitteluun. Äitiyslomaa en tuolloin varsinaisesti pitänyt, opiskelin koko ajan samalla. Ja tuota pää tarvitsi.
Ja nyt Jenna menee hoitoon paria viikkoa vaille 2v. Ja tämä sopii tällä kertaa ihan hyvin.
En koe, että olisi jokin tietty hyvä ikä viedä lapsi hoitoon. Meillä on kokemusta aika eri ikäisistä lapsista ja kaikki on olleet siihen hetkeen juuri oikeita.