Päiväkotielämää

Jennalla on nyt takana päiväkotielämää 5 viikkoa. Onpas aika mennyt nopeasti eli itse olen ollut töissä jo samaisen ajan. Jenna on ollut viikossa 3-4 päivänä hoidossa. Aamuisin vien neidin aina kahdeksaksi ja pois haetaan 16-17 välillä. Hakuajat riippuvat siitä, että kumpi meistä hakee - minä vai mies. Useimmiten mies hoitaa hakemiset, koska minulla pääsääntöisest loppuvat päivät viiden maissa. Koska maanantaisin teen pidempää päivää, niin vastaavasti joudun tasaamaan tunteja muihin päivin. Näin pystyn mahdollistamaan myös miehelle ilta vuorot. Hoitoajat pidämme alle 125 tunnissa, jotta hoitomaksu olisi 80%, kuten työaikanikin.

Jennan ensimmäinen viikko meni ihmetellessä. Aamusin ei tullut itkua, eikä kyllä onneksi päivän aikanakaan ollut itkenyt. Muuten kaikki meni ihan kivasti, MUTTA neiti ei suostunut pissaamaan päiväkodissa ollenkaan (ja näin ollen ei suostunut syömäänkään). Hoidosta jo hiukan vihjattiin, että josko vaippa. EI, neiti oli ollut jo 2-3 kuukautta ilman vaippaa. Ei enää vaippoja takaisin. Ilmoitin, että tuon monet vaihtovaatteet, jos vahinkoja sattuu. Viiden viikon aikana on tullut vahinko vain 2 kertaa eli muina päivinä neiti on pantannut pissaa koko päivää. Kotona on käynnyt ihan normaalisti pissalla. Hoidossa myös alettiin olemaan jo huolissaan asiasta, mutta itse en osannut huolestua. Joona ja Johanna ovat olleet myös harvakseen pissaavia, joten veikkasin tämän olevan tätä aloitusta. Lisäksi neuvolassakin oltiin kanssani samaa mieltä.

Suuri päivä koitti tänään. Jenna teki ensimmäiset pissat hoidossa pottaan! Kyllä oli neiti ylpeänä ja kovasti sai aplodeja. Jennaa on lahjottu potalle istumaan "kissapastillien" eli xylitol-pastillien avulla. Tuo lahjonta siis lopulta tuotti tulosta. Tämä pissaamattomuus ei ole tehnyt Jennan oloa mitenkään ahdistavaksi, mutta helpottihan vihdoin hoitajien piina.

No, ei kaikki muukaan ihan mennyt kuin strömsöössä. Aikaisemmin jo vihjasin, etten ole nukkunut. Hoidon myötä Jenna alkoi heräämään öisin 0,5-1h välein. Onneksi viime viikolla Jenna alkoi vihdoin nukkumaan taas kokonaisia yöunia.

Kovasti neiti on alkanut höpöttää. Juttua tulee urakalla. Useamman sanan lauseita. Kertoo iltaisin mitä kaikkea on päivällä tehnyt. Tai ainakin mitä on jonain päivänä tehnyt.

Neiti kaipaa mielettömästi huomioita. Ja koska itse olen ollut väsynyt niin ehkä en ole ihan täyttä määrää saanut tyydytettyä tarvetta. Tästä johtuen Jennasta on tullut vallaton riiviö. Kuitenkin vapaa päivinä on ihanaa katsella korvasta korvaan ulottuvaa onnellisuushymyä... ainakin päikkäriaikaan asti. Jennahan ei suostu minun kanssani nukkumaan enää päikkäreitä. Ja on kyllä nuo iltanukuttamisetkin vielä aika projekteja.

Kuitenkin valoa näkyvissä tunnelin päässä.

Ja vähän kuulumisia työrintamalta. Työt sujuvat ihan mukavasti. Väsymys alkaa väistyä ja luottamusta itseeni taas löytyä. Tällä viikolla muuten kävin siellä hakemani paikan työhaastattelussa. Erittäin positiivinen olo jäi eli voipi olla, että vaihdan sittenkin hommia. Tietenkin edellyttää sen, että minut valitaan hommaan.