Empiirinen tutkimus - teinihysteria

Sain viime elokuussa mieheltäni hääpäivälahjaksi liput Justin Bieberin konserttiin. Kukaan ei uskonut, että suostuisin lähtemään, joten muutakaan en voinut tehdä kuin lähteä. Sainhan lisäksi hotelliyöpymisen. ;)

Päätin ottaa konsertin observointina, enhän minä edes tiedä mitään Bieberin kipaleita. Onneksi lämppärinä on Robin, jota meillä kuunnellaan. Operaatio aloitettiin vaatetuksella. Miten nykynuoriso - teinit pukeutuvat? Tiesin mitä haluan, mutta en kerennyt ostoksille. Pikakäynti Robinhoodiin ja tässä lopputulos.

Valmiina konserttiin. Teinejä? Ei ihan.

Lapset jäivät mummon hoitoon kun miehen kanssa lähdettiin Helsinkiin. Pasilan kohdalla katselin miten ihmisiä virtasi Hartwall Areenalle. Kävimme viemässä matkalaukut hotellille ja kävimme Bravuriassa pitsalla. Sitten suuntasimme odottamaan ja odottamaan ja odottamaan. Teinit kiljuivat ja huusivat sekä tekivät aaltoja. Järjestysmiehet jakoivat permannolle pakkautuneille vettä. Yllätyin kyllä miten tyhjältä halli näytyi vaikka oli loppuunmyyty.

Enemmänkin olisi mahtunut, mutta loppuunmyyty oli.

Vesihuoltoa permannolla. Iso plussa!

Mehän ei koko aikaa odoteltu paikoillamme vaan kävimme suuta kostuttamassa. Ei ollut jonoa tiskillä ja vessassakin sai olla yksin. Tai kyllä siellä käväsi superhysterisia tyttöjä: "apua apua, nyt äkkiä. Se aloittaa kuitenkin nyt. Iiiiiiik!"

Välisiiderillä.

Kiljuntaa ja aaltoja

Kun konsertti sitten lopulta alkoi hienolla countdownilla, jonka joka minuutti piti kiljua, niin huomattiin että oltiin missattu Robin. Voihan...! Voitte arvata sitä huudon määrää kun Justin lensi lavalle. Oli kyllä hieno aloitus, byrot ja kaikkea.

Kyllähän Justinia kuuntelee (harmi kun korvatulpat unohtuivat matkalaukkuun, siis kiljunnan takia harmi). Tanssia rakastavana oli ihana katsella taustatanssijjoita. Ja bändi.

Show!

Tekniikka oli ihan omaa luokkansa. Wau. Valoja paljon, videotauluja jne. Ja se lava!!! Kaikki varmasti näkivät joltain taululta. Kuulemma kaikki oli ihan toista kuin Adam Lambertilla (sielläkin piti olla, mutta tuli erinäisiä muuttujia matkaan). Aika paljon poika joutuu housuissaan kantamaan härpäkkeitä. Siis noita teknisiä juttuja, muustahan minä en tiedä mitään.

Lavastetta. Ylösnouseva häkkyrä, joka pyöri
katsijen yläpuolella.

Kyllä noita nuoria oli hauska seurata. Fanitus oli niin aitoa ja täysipainoitteista. Megalomaaniseksi en sitä kuitenkaan sanoisi.

Aloin miettiä ketkä artistit olisivat saaneet samanlaisen hypetyksen aikaan omassa nuoruudessani. Mieleen tulee Backstreet Boys, Spice Girls ja taisi Michael Jacksonkin silloin Suomessa käydä. Ystäväni silloin kävi Bäkkäreiden konserteissa ja taisi olla lavan reunalla kiljumassa, vai? Itse en käynnyt missään.

Yhteenvetona. Kyllä tuo poikanen osaa laulaa ja soittaa. Jos olisin 15 vuotta nuorempi niin olisin täysin myyty. Nyt erittäin positiivisesti yllättynyt.

Justin soitti konsertin aikana kitaraa, rumpuja ja flyygelia.

Junassa Pasilasta keskustaan istui tyttö joka "ei voinut pestä tai käyttää oikeaa kättään enää ikinää". Hän oli osunut pulloon jonka Justin heitti yleisöön.

P.S. Bloggauksen kirjoitin lähes kokonaan konsertin aikana. :D

P.P.S. Uraäiti jatkoi vapaata vielä lauantaista sunnuntaihin mahtavien mammojen kanssa, joiden kanssa yhtä pidetty jo yli 9 vuotta.