Ruokailut Jenskun kanssa tai siis Jenskun ruokailut ovat edelleen hiukan mielenkiintoisia. Neiti kun haluaa nykyään, että hänellä on myös oma lusikka...
...toki useimmiten se lusikasta vapaa käsi on kivempi laittaa ruokaan. Pientä värikylpyä, kun maalaillaan pöytää. Ja uusin villitys on lusikalla sohia äidin housuille (ja nauraa päälle).
Joskus on kiva yrittää maistaa lasista. Ei ole vielä oikein Jenskun juttu.
Parhaiten ehkä onnistuu lihan sormiruokailu. Niitä ainoita äidin tekemiä ruokia, joita neiti suostuu syömään.
Nykyään lusikkakin osaa mennä omaan suuhun. Tosin usein aamiaisella käy...
...NÄIN...
...neiti näkee banaania ja puuro vaihtuu parempaan herkkuun. Banaani menee hienosti itse sormiruokaillen.
Porkkanaraaste oli hiukan haasteellinen sormiruokailla. Tai ei Jenskun mielestä, äidin kylläkin. Varsinkin siinä vaiheessa, kun ruokailu alkoi loppumaan - oli kivempi ottaa raastetta käteen ja heittää kourallisina lattialle.
JA MUUTA...
Pottailu ei ole oikein Jenskun juttu, vai mitä mieltä olette?
Onneksi pöttäily sentään sujuu mallikkaasti
Voi ihanaa pikkuneitiä! Sustahan alkaa kuoriutua ruoanlaittaja ;) Kukaan ei kesälläkään saanut edes vatsanväänteitä...
VastaaPoistaEhkä mun pitää pysyä vain noissa liharuoissa. :D
PoistaSulle ois haaste mun blogissa ! :)
VastaaPoistahttp://hitaastimuttatodellavarmasti.blogspot.fi/2013/08/jeehaastetta-pitkasta-aikaakiitos-nennz.html
Tutkaillaan.
PoistaApua!!! =D
VastaaPoistaTervetuloa vaan tänne. ;)
PoistaMeilläkin sormiruokailu on nyt in. Tosin se siivo ruokailun jälkeen on jotain ihan kamalaa.
VastaaPoista