torstai 7. marraskuuta 2013

Piip - piip - piip

Meidän murheenkryyni on ollut meidän toinen auto. Se tykkää vilkkua ja piipittää. Tuota vikaa on monta kertaa korjailtu. Parhaimmillaan ei löytynyt mitään syytä, joten ajelin vilkkuvalla ja piipittävällä autolla lähes vuoden. Siis huom, minä ajalin. Minun nimissäni oleva auto on miehen käytössä ja tämä toinen auto on minulla, tietenkin näin. ;) Ei vaan, mielelläni tuolla ajelen, koska se on näppärämpi pyöritellä ja siinä saan istuimen etupenkille.

Mutta siis. Noin vuosi sitten veimme auton merkkihuoltoon, koska tuon yhden vilkkuvan punaisen valon lisäksi alkoi palamaan myös keltainen valo. Se vilkkuva ja piipittävä punainen valo on jokin jäähdyttimen valo tai jotain. Tuon merkkihuollon jälkeen vikaa ei ole ollut, paitsi että toissapäivänä kesken ajon kuului tuttu varoitus piip-piip-piip ja punainen valo alkoi vilkkumaan. Voi ei, ei kai taas. No, johan se oli melkein vuoden vilkkumatta. Jahas, tuolla pitää ajella nyt ensi kuun veronpalautuksiin asti, sitten saa vietyä korjaukseen. Jokin turhanpäiväinen juttu taas mennyt.


Tänään kun palasin lapsia viemästä kouluun, niin pälkähti päähän, että voiskohan vikana olla se, mistä valon kuuluu varoittaa? Voisiko neste olla oikeasti vähissä? Tadaa, kurkkaus konepellin alle ja wou, neste oli oikeasti todella vähissä. Kaverin miehelle viestiä ja kyselyä, että voiko sitä ainetta käyttää, mitä on myynnissä Nesteellä ja ABC:llä. No, ohjeeksi sain käydä Osasilta ostamassa oikeaa ainetta ja KIPIII, minä "korjasin" auton. Nyt on nestetaso hyvin ja auto ei enää piipitä. HYVÄ MINÄ!

Vähänkö olisi ollut noloa, jos olisin sen korjauksen varannut ilman, että olisin tarkistanut nesteen määrää? No, tällä kertaa en nolannut itseäni vaan pääsin "loistamaan".

1 kommentti:

Kiitos kommentistasi.