Hiukan menin jännittynein mielin, mitäköhän tuleman pitää. Alkujaan mukana piti olla Mikael Saari, kuten aikaisempina vuosina. Kuitenkin miehen menestys siivitti isommille lavoille. Eikä mukana ollut myöskään toista "vanhaa tuttua", Annamari Karhulahtea, joten...
Ennen esityksen alkua selasin käsiohjelman läpi. Siinä kapelimestari Asko Turkia avasi hiukan lauluvalintoja. Musikaali koostui käännöskukkasista. Hei, tästä voisi tulla hyvä. Vielä vilkaisua lauluihin. Meinasin pudota penkiltä (sen lisäksi, että penkin kiinnitys ei ollut ihan 100%). Oikeasti, onko suomalaiset tosiaan tehnyt kyseiset käännökset. Illasta voisi tulla hyvin hulvaton.
Kun esitys alkoi, niin hitusen kaipasin vanhoja esiintyjiä (muutosvastarinta), mutta kun esitys pääsi vauhtiin, niin olin "in love" esiintyjiin. Kyllä oli roolitus tehty erittäin osuvasti. En enää kaipaillut Mikael Saarta. Kristian Hiippan rooli oli kuin tehty Peter Nybergille (tai ainakin Peter otti roolin ihan itselleen). Lisäksi oli jotenkin ihanaa, että tällä kertaa ei ollut niin sanottua johtotähteä. Jokainen näyttelijä pääsi yhtä paljon esille. Näyttelijän ja laulun lahjoiltaan porukka oli hyvin tasainen - ja tämä oli vain positiivinen asia. Jokaista kuunteli ja katseli keskittyneesti. Missään kohtaan ei tullut tilannetta, että olisi vain odottanut yhtä henkilöä lavalle.
Kyllä tämä oli niin hyvää viihdettä, että... sanattomaksi meinaa vetää. Esityksessä kuuli ihania lauluja sekä sai nauraa maha kippurassa. Eli täydellistä!
Ja toistamiseenhan tämä täytyy nähdä. Liput on ostettu viimeiseen näytökseen. Jos et ole vielä nähnyt niin pidä kiirettä. Enää vain muutama näytös jäljellä tällä viikolla. Jos siis kiinnostaa kuulla esimerkiksi kappaleet Olen neitsyt, Laulun tein, Korttitalo vaan sekä Hyppypeppu - niin Messilään mars. Tai jos vain muuten vain kiinnostaa nähdä komedia mökkinaapureista ja siihen sisältyvästä draamasta, niin edelleen mars matkaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi.