Syömingit Pariisissa

Me olemme kummallisia. Kun menemmä ulkomaille, niin menemme ihan eri maan ruokia syömään. Näin kävi jälleen.

Lentokentällä Helsingissä

Fly Inn

Löysimme ensimmäistä kertaa lentokentän ravintolan, siis oikean ravintolan. Menimme hampurilaisille Fly Inn:ssa. Mies herkutteli porohampurilaisella. Minä tyydyin ihan normaaliin. Annokset olivat reilut. Eipä tarvinnut lennolla mitään syödä. Ainoa miinus, jotenkin henkilökunnan jotenkin nihkeä ilmapiiri. Oliko heillä sitten kiire vai harmittiko jokin muu muuten? En tiedä.

Cafe Alvar A

Kahville menimme sitten nauttimaan (ilmeisesti) Cafe Alvar A:han. Minun teki mieli donitsia ja sen sainkin. Oli hitusen kuiva. Miehen viineri oli oikein mehukas. Auringon paisteessa meinasi hiki virrata, mutta hauska oli katsella kentän toimintaa. Lentokoneethan ovat mieheni mieleen.






Aamiaiset

Hotellilta olisi saanut aamiaiset, mutta emme niitä ottaneet. Pariisihan on täynnä ihania aamiaispaikkoja, croisantti ja kahvi nautiskeltavaksi samalla kun katselee kadun vilskettä. Kuten alussa mainitsin, emme harrasta maan tapoja. Niinpä aamiaiset nautimme molempina aamuina Starbucks:lla. Muffinsia ja pannukakkuja. Todella ranskalaista. Jälkimmäisenä aamuna miehen oli ihan pakko ostaa Starbucks-muki. Kyseisen ketjun lentokentän versiossa kävimme Ranskan päässä pois lähtiessä. Suomessa kahvila sijaitsi passintarkastuksien takana, jonne meidän ei kuulunut mennä.

Via Venezia

Via Veneziassa kävimme syömässä ensimmäisenä iltana sekä lähtöpäivänä. Paikan pitsat olivat äärettömät hyvät ja isot. Paremmat pitsat kuin Italiassa syödyt. Hinnat eivät päätä huimanneet. Alkuruoka + pääruoka olivat noin 20 euroa. Lounasaikaan mukaan otettu pitsa ja 33cl juoma oli 7 euroa. Jos/kun Ranskaan vielä palataan, niin Via Veneziaan aion mennä ehdottomasti uudelleen pitsalle.







Le Président

Kokonaisena vierailupäivänä Eiffelin vierailun jälkeen Louvreen matkatessa iski nälkä. Etsimme kovasti suklaapuotia, mutta päädyimme Le Presidenteen (ei se kiinalainen paikka, joka tulee googlettelemalla). Itse päätin syödä ranskalaisittain eli valitsin crepit eli täytetyt letut. Olivat muuten hyviä. Mies tilasi pitsan. Pitsa oli valmispohajasta. Ensi reaktio miehellä oli, että joo. MUTTA pitsa oli todella hyvää. Ei ollut mahdottoman suuri, juuri sopiva lounaaksi. Jälkiruoaksi mies söi suklaakakun ja minä tilasin mustaviinimarja sekä sitruuna sorbettipallon. Yhtä hyviä sorbetteja en ole ennen syönyt. Erityinen maininta annettava sitruunasorbetille. Sitä piti ihan tilata lisää.

Lemon Sorbet

Hauska sattuma tuli juomien kanssa. Mies tilasi viinin ja minä ainoastaan kokiksen. Kun tarjoilija ojensi juomani, hän sanoi: "And this is for baby." Minä hymyilin nätisti ja mies pidätteli nauruaan. Sain muuten kuulla asiasta loppu päivän. Järkeilin asian niin, että tarjoilija ei voinut tehdä muuta päätelmää koska suomalaisuus ja alkoholittomuus eivät ole yhdistelmä. Mahani koolla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa, eihän?

McDonald's

Koska oletus oli, että Ranskassa on kallista syödä, niin olimme suunnitelleet menevämme mäkkärilinjalla. Loppupelissä emme käyneet (tai siis hakeneet mukaan) tuolla kuin kerran. Toisen kerrankin olisimme menneet, mutta siellä oli niiiiin pitkä jono.

Norwegian

Paluulennolla innostuimme tilailemaan vaikka mitä. Onneksi! Yhtä hyviä lentokoneruokia emme olleet ennen syöneet. Mies tykästyi pastasalaattiinsa. Vuohenjuustoleipäkin oli hyvä. Ja minun Foccacio, nam!

*****

Ja vielä pitää laittaa tähän todistetta, ettei reissun ruokavalio ollut oikein minulle sopivaa. Sen lisäksi, että tarjoilija luuli minun olevani raskaana, niin saman teki myös lentokenttävirkailija:

Virkailija: You are pregnant?
Minä: No
V: No?
M: NO!
V: Really?
M: Yes, really. I'm not pregnant.

Kuulemma minun olisi pitänyt jokin kaavake allekirjoittaa. Virkailija oli kyllä sitten hyvin pahoillaan. Yritin sitä lohduttaa, ettei ollut ainoa joka oli erehtynyt. Jos miehellä oli tarjoilijan kommentin jälkeen hauskaa, niin nyt oli hulvatonta. Ja voinette arvata, että tästä olen saanut kuulla. Ihan hyvä, että tiistaille on jo varattuna aika personal trainerin kanssa. Itse en loukkaantunut kommenteista, koska tiesin näyttäväni ihan raskaana olevalta. Ja kun maha turpoaa, niin sitä alkaa ahdistaa ja sitten vien kädet kummulle. Eli eipä ole ihme että asiasta erehtyy. Ja tässä vielä muutama kuvatodiste (koska osaan nauraa myös itselleni).

Le Présidentissä

Lentokentällä