torstai 13. kesäkuuta 2013

Uraäiti perheineen Punkaharjulla osa 1/3: Loman alku

Pitipä ihan tarkistaa, että mitä sitä onkaan viimeksi kirjoitellut. Meillä alkoi loma. Siis koko perheellä alkoi 10 viikon loma. Perhevapaiden vuoronvaihto toteutettiin viime maanantaina. Mies on nyt 2 viikkoa vanhempainvapaalla + 4 viikkoa isäkuukaudella + 4 viikkoa kesälomalla. Itse aloitin maanantaina 10 viikon vuosilomat. Vuosi sitten jäi kesälomat pitämättä, kun jäin sairaslomalle. Voi apua, siitä on jo yli vuosi! Olen ollut kotona jo VUODEN. Ja reilu vuosi vielä edessä. Töihin on ilmoitettu hoitovapaan päättymispäiväksi 31.12.2013 sijaan 31.8.2014.



Nyt seuraa kolmiosainen yhteenveto perheen lomaviikosta Punkaharjulla. Vuokrasimme viikoksi mökin miehen liiton kautta. Loma on lauantaista lauantaihin ja mitä tämä mahdollistaa? Käyttää hyväksi VR:n 10e lauantait -tarjousta. Matkat sujuvat mieheltä autolla ja minä reissaan lasten kanssa junalla. Tähän ratkaisuun on useita syitä: 1) saadaan paljon tavaaraa mukaan 2) lapsille mukavempaa matkustaa vapaammin 3) minä ja Jonttu vältytään matkapahoinvoinnilta 4) matka-aika junalla lyhyempi.

Syy nro 1, miksi minä ja lapset kuljimme junalla.

Menomatka lasten kanssa sujui hienosti. Lähtöhetkellä olisi ollut Jenskun päikkäriaika, joten jännäsin millaiseksi matka muodostuu. Neiti puputteli porkkanaa alkumatkan, sitten joi pullollisen maitoa (totesin tämän helpommaksi vaihtoehdoksi matkalle, imetys silti jatkuu edelleen) ja simahti. Neiti nukkui junan vaihdonkin ajan. Isommilla alkoi matka painaa hiukan ennen Parikkalaa, kun odottelivat koska junanvaihto tulee. Loppumatka Parikkalasta perille meinasi olla kiukkuamista ja jänkäämistä. Mutta yleisarvosana lähes kiitettävä. Junassa tajusin, että Punkaharjulla onkin MONTA asemaa tai seisokkia. Liput olivat Punkaharjulle, EI Retrettiin, joka oli 200m päässä määränpäästä. Miehen kanssa viestittiin, että kai on tulossa oikealle asemalle. No, eri asemilla oltaisiin oltu. Me jatkoimme vielä Punkaharjulta Retrettiin asti ja konduktööri ei viitsinyt alkaa rahastaa tuosta loppumatkasta. Matkalle muuten osui useampi ihminen joka tarjoutui auttamaan rattaiden nostelussa. Kiitos heille kaikille!

Matkaeväitä oli riittävästi.

Myös Jenskulle maistui.
Lauantai-ilta sujui alueeseen tutustuessa ja ystäviä pikaseen moikkaillen. Ystäväperheemme oli vierailulla myös Punkaharjulla isovanhempien mökillä. Jonttu näki parasta ystäväänsä ja se taisi olla aikalailla kohokohta. Sunnuntaina mies suuntasi isompien kanssa Kesämaahan. Minä jäin Jenskun kanssa ruokatalkoisiin ja muutenkin vain oltiin. Kahden jälkeen ystävät tulivat viettämään aikaa meille, ennen kuin heidän junansa lähti takaisin kotiin. Sunnuntaina oli hiukan myräkkääkin ja sähköt katkeilivat. Mutta ei se haitannut meitä. Hiukan taisi jännittää ystäviä junassa, kun juna päätti pysähtyä.


Vaahtokarkkien grillausta

Jensku pääsi myös pelaamaan minigolfia.

Maanantaina oli hieno ilma. Suuntasimme koko perhe Kesämaahan. Siinähän se päivä vierähti. Jonttu on yleensä lapsista kaikista arin, mutta nyt pojasta tuli "vesiliukumäkihirmu". Yllätyin kun Johku ei oikein innostunut, mutta Jonttu meni kaikkiin mahdolliseen. Koska kausi on Kesämaassa vasta aluillaan, niin meillä oli hyvin väljät oltavat tuolla. Ei tarvinnut jonotella.

Perhe merirosvolaivassa

Jonttu mäessä

Prinsessa krokotiilin suussa

Jonttu rengasmäessä

Neiti kilpa-autoilija
Jenskulla on ollut hiukan haasteita matkarattaiden kanssa. Niissä kun pääsee kääntymään mahalleen (vain lantiovyö). Neitipä ei niissä oikein tahdo nukahtaa ja muutenkin istuminen on ihan tyhmää. Onneksi on liina mukana. Se onkin neidille hyvä paikka ja äiti saa kuntoilua. Liinan kanssa meinaisi käydä hullusti. En löytänyt liinaani mistään. Onneksi ystävä pystyi luovuttaa takaisin heillä lainassa olleen liinan, niin saimme sen nyt käyttöön. Monet voivottelevat hellesäällä, että lapsi ja aikuinen on liinaillessa hiestä märkä. Itse en ole tätä kokenut. Hyvin meni meillä molemmilla. Vaikuttaakohan liinan materiaali asiaan? Tämä käyttämäni liina on luomupuuvillaa.


Jensku päikkäreillä
Liinailu + syöminen, ei ole helppoa.




















Tässsä oli reissun ensimmäinen osa. Seuraavaksi kirjoittelemaan tiistain päiväreissua. Tai sitten ei, Jensku heräsi. :D


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi.