In Love

Meikki: Pitsi ja Pipari / Mari

Kahdeksan vuotta sitten minusta tuli Rouva. Ilma oli mahtava ja tunnelma erinomainen. Häät eivät olleet prinsessahäät vaan kunnon tanssihäät lähes 150 vieraan kera. Paikkana oli Herralan seurojentalo. Päivän ruokapuolesta vastasi Eilan Pitopalvelu, jonka ruoka on mieheni sanoin: "kuin äidin tekemää". Kiitos vielä näin vuosien jälkeenkin kaikille paikalla olleille.

Oma asennoituminen häihin oli erilainen verrattuna moneen muuhun morsiameen. Meillä mies hoiti lähes kaikki järjestelyt. Minulla ajatuksissani oli vain pieni elämän alku, joka kasvoi kohdussani. 

Kun pieni ilmoitti tulostaan, niin harkitsimme häiden aikaistamista keväälle. Olisimme silloin pitäneet pienet, intiimit juhlat. Mutta pah! Tanssi-ihmisinä halusimme kunnon tanssihäät. Olihan meidän kihlajaisissakin jo 80 vierasta. Eli ei muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin.

Stressiä häistä ei ollut. Meinasivathan nuo hiukan unohtuakin. Yhtenä päivän havahduin siihen, että kutsukortit on postitettava muutaman päivän sisällä eikä niitä ollut edes vielä tehty. Äkkiä kortit kasaan ja postiin. Minun osuuteni järjestelyistä taisi olla vain hääkarkkien ja paikkakorttien askartelu. Tuo oli yksi niistä kerroista, jolloin olen nauttinut näpertelystä. Raskaushormonien vaikutusta?

Raskautuminen ei muuttanut pukua.

Hääpäivästä ei selvitty ilman kommelluksia. Ensinnäkin hääalueella juomaveteen oli päässyt bakteereja, joten hiukan ennen häitämme vesi oli ollut kokonaan käyttökiellossa. Viikkoa ennen häitämme, juhlapaikalla ei saanut käydä vessassa. Edellisen viikonlopun juhlijat saivat nauttia Bajamajoista. Meidän viikonloppuna vessat olivat onneksi toiminnassa, mutta vettä ei edelleenkään saanut juoda. Saimme VPK:lta pihaan vesisäiliön, josta saimme veden ruoikailuihin.

Hollolan kirkolle ajettaessa hääauton kuljettaja soitti, että auto on hajonnut. Meillä piti olla vanha Ford (ei näin monen vuoden päästä muista tarkemmin). Siinä sitten automatkalla mietimme: "Milläs nyt mennään?" Paniikkia ei onneksi tullut. Isäpuoli suostui autonkuljettajaksi. Harmitteli vain, ettei ollut pesettänyt autoa. 

Kirkolla huomasimme, että olin jättänyt kimpun kotiin. Jee jee. Joku, en muista kuka, lähetettiin sitä hakemaan. Kirkkolla sattui vielä lisää kömmellyksiä. Minun isän puolen suku oli tulkinnut ohjeistukseni kirkolle väärin, ja olivat noin 20 minuuttia myöhässä. Onneksi seuraava pari oli perunut vihkimisen, joten pystyimme odottelemaan. Ja se kimppukin kerettiin hakea.

Hääpaikalla ehkä suurin kömmähdys tuli bändiltä. Meidän häävalssi on nyt sitten Kultainen nuoruus, Matin ja Tepon Minä rakastan sua sijaan. Tuli kappaleet vahingossa väärässä järjestyksessä. Mitäpä tuosta, hyvät naurut saimme.

Ja vielä muistuu mieleen, että kimppu meinasi unohtua toistamiseen, kun olimme lähdössä pois hääapaikalta. Ennen hotelliin menoa, kävimme yhdet tanssimassa lahtelaisessa yökerhossa. Olimme varmaan aikamoinen näky siellä. En tiedä, mitä hotelli tykkäsi yöpymisestämme. Taisin saada riiseillä viemärin tukkoon. Onneksi hotelli oli juuri menossa remonttiin.

Nyt kahdeksan vuotta tuon kauniin päivän jälkeen MINÄ järjestin ohjelman. Yllätysten keksiminen (tai ylipäänsä minkään keksiminen) on haasteellista, kun miehenä on henkilö, jolla mielikuvitus on jotain ihan mieletöntä. Pääsin kuitenkin yllättämään ja ilmeisesti ihan posiitivisesti. Olin varannut hemmotteluvuorokauden, vain meille kahdelle. Lähdimme eilen kohti Heinolaa ja Kumpeli Spata. Paikka piti valita sen mukaan, että sieltä on tarvittaessa lyhyt matka lähteä synnyttämään. Hotelli oli lähes tyhjä, joten Spassa saimme löhötä ihan kahdestaan (tai kyllä siellä yksi ihminen pari kertaa näkyi). Ravintolassa oli yksi katettu pöytä, meille. Pääruoan aikana tuli toinen pari syömään, joten ravintolakin oli melkein yksityisravintola. Tänään, the päivänä aamiaisen jälkeen (jossa oli 5 muutakin ihmistä meidän lisäksi) lilluimme vielä tovin poreammeissa. Kyllä oli ihanaa vain olla. 

Ja minä puolestani sain yllytyshullulta mieheltäni lahjaksi liput Justin Bieberin keikalle huhtikuulle. Kuulemma liput saa myydä, jos siltä tuntuu. Onhan noista maksettu jo ihan kivoja hintoja. Toisaaltaan, miehen työkaverit eivät usko, että minä tuonne lähtisin, joten ei kun lastenhoitajaa järjestämään. Youtube käyttöön ja selvittämään, että millaista musiikkia luvassa. Lavashow on varmasti hyvä.