torstai 2. elokuuta 2012

Ruokablogi 1 - kohokohtia alussa

Ihan ensimmäisenä taustaa omaan ateriointiini. Vuonna 2008 aloitin vähähiilihydraattisen ruokavalion. Rasvan osuus on minulla isohko. Puolessa vuodessa pudotin painoa 14 kg. Kun aloitin työharjoittelun ja sen jälkeen päivätyöt, niin paino lähti nousuun. Mies toi turhan usein töitä kotiin (pikaruokaa). Paino nousi vuoteen 2012 mennessä 11kg. Normaalipainoinen edelleen. Sitten tulikin raskaus ja paino nousi ja nousi. Aloin olla viikolla 23 saman painoinen, kuin aikaisemissa raskauksissa synnyttämään lähtiessä. Pakko oli tehdä stoppi hiilihydraattimässäilyyn. Paluu vhh-ruokavalioon ja painon nousu tasaantui, pysähtyi ja laski. Nyt paino on sama kuin viikolla 23, vaikka olen jo raskausviikolla 35. Olo on mitä mainoin ja näin on jatkettava!


Yleensä lasten kanssa menemme syömään vain Hesburgeriin tai McDonal´s:lle, koska mun hermo ei kestä muuta. Itse ei saa syötyä. Lapset haluavat heti pois, kun ovat omasta mielestään syöneet tarpeeksi. Tiedän, koulutuksen puutetta.Kuitenkin sunnuntaina 29.7. pääsyimme poikkeuksellisesti kauppareissun yhteydessä Kauppakeskus Karismassa Ristorante Momentoon. Annokset olivat valtavia, varsinkin lastenannokset. Neidin lehtipihvi ranskalaisilla maksoi huikeat 6 euroa ja esikoisen lasten ranskalaiset maksoivat 5 euroa. Molempien annokset olivat mielestäni täysin aikuisten kokoa. Itse fiilistelin viime kesän Rooman matkaa. Pitsa oli tehty juuri minun makuuni. Tuonne voisi mennä uudelleen.


Itselleni pitsa toi kyllä ähkyn olon. Alkoi turvottamaan. Nilkkoja ja polvia alkoi särkemään. Kiitos hiilihydraattien, jotka eivät todellakaan sovi minulle.











Viikko 31 ei ollut kovin kummoinen, kun ajatellaan minun kotiäitiytymistä. Maanantaina pyörimme kaupoissa eli söimme pikaruokaa ja tiistaista torstaihin lapset olivat mummin ja vaarin luona.

Tiistaina 31.7. menimme miehen kanssa vapaaillan kunniaksi Lahden satamaan syömään Kauniiseen Veeraan. Ruokailu oli kaikkea muuta kuin karppia. Söin aivan mahtavan hampurilaisen kera ranskalaisten. Jälkiruokailun suoritimme Jäätelölaiva Banana Splitissä. Itse herkuttelin pehmiksellä. Miehen jäätelöpallot houkuttelivat ampiaisen pörräilemään ympärille, joten se annos jäi syömättä.






Keskiviikkona ei sitten maistunut ruoka. Illalla ystäväni tuli kyläilemään, ja tein dippivadin: juustoa, porkkanaa, kurkkua, paprikaa sekä paistettuja kanan rintafileitä. Ja tietenkin dippikastike kermaviilistä. Mielestäni ihan onnistunut suoritus MINULTA. Hiilihydraatit jäivät todella alas. Ilalla myös kokeilimme uutta Cupsoloamme. Cappucino oli ihan juotavaa, itse en kyllä osaisi sitä valmistaa, vielä. :)





Torstaina teinkin sitten ruokaa. Tosin höystin kyljykset makaroonilla. Esikoisen sain maistamaan yhden suupalan lihaa, neiti kyllä söi hyvin. Salaatin lisääminen makaroonin kaveriksi oli hyvä idea. Näin esikoinen söi muutakin kuin pelkkaa makaroonia. Perjantaina ateria oli kuten torstaina eli vähän niin kuin oikeaa ruokaa. Porkkanaraasteen sijaan oli vihersalaattia.

Takana esikoisen ja neidin annokset. Omani on  tylsä.



Sunnuntaina yllätin kaikki. Toteutin lapsille antamani lupauksen, ja me leivoimme pullia. Edellisen kerran olen leiponut pullia yli viisi vuotta sitten. Ja uskokaa tai älkää. Pullista tuli hyviä.

 

4 kommenttia:

  1. No ompa kylla WALTAVAT noi lasten annokset ravintelissa, mut toi tyllerön pihvi näyttää niiiin houkuttelevalta.. =) ja toi dippilautanen! Nyt tuli niin nälkä et lähdempä tästä keittelemään niitä makarooneja.. ;)

    VastaaPoista
  2. dippivati <3
    t.Anski

    VastaaPoista
  3. Onpa todellakin suuret lasten annokset. Oletpa todella mukavasti kirjoitellut elävästä elämästä, oli mielenkiintoista ja hauskaa luettavaa:)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.