 |
| Tässä vaiheessa olin mielestäni hoikka ja naisellinen. |
Jenskun (ja myös Jontun) raskausaikoina, varsinkin raskauden loppupuolella tunsin itseni erittäin naiselliseksi, upeaksi. Mutta synnytyksien jälkeen, puff. Tämä on jotenkin nurinkurista, sillä itse synnytykset olivat hyviä. Jontun oli nopea ja helppo. Osasin homman vaikka oli ensimmäisestä kyse. Jenskun synnytyksen menin ilman kivunlievitystä tai oli minulla ilokaasu kaverina. Voisi kuvitella, että näiden jälkeen "minä" naisena olisi vahvistunut, mutta ei. Johkun synnytyksen jälkeen ilmoitin, etten synnytä ENÄÄ IKINÄ (toisin kyllä kävi). Kuitenkin synnytyksen jälkeen olin NAINEN ja seksuaalisuus oli läsnä.
Tiedän, että ulkomuoto on nyt ihan ok. Olen päässyt lähtöpainoon takaisin. Kuitenkin ulkomuoto ahdistaa. Tunnen itseni lihavemmaksi kuin mitä olin raskaana ollessani. "Hoikimmaksi" koskaan olen tuntenut itseni Jontun raskausaikana. Ehkä samanlainen olo oli Jenskun raskauden aikana kun sain painon nousun kuriin. Edelleen kaikki tuntuu ihan nurinkurisella.
Kai se vain on niin, etten voi tuntea itseäni naiselliseksi ennen kuin olen tyytyväinen ulkomuotooni. On tämä naisena olo vaikeaa. Niin todenteolla haluaisin homman kuntoon, koska naiseuden puute saa oman seksuaalisuuden puuttumaan ja se ahdistaa. Tähän asiaan ei auta vaikka toiset sanoisivat mitä. Positiivisesta palautteesta ei ole ollut puutetta. Ja toisaaltaan kyllä sitä itsekin kehuu itseään. Mutta kuitenkin. ARGH! Onko tämä vielä hormonisekoilua?
Ja tilannetta ei auta synttäreiden jälkeinen itsekurin katoaminen. Päätinkin, että helmikuun saan syödä ihan mitä halua. Nyt olenkin syönyt levyn suklaata päivässä. :D Huomenna 1.3. olen luvannut lopettaa herkuttelun. Tiedän, että pari päivää tulen kärsimään vieroitusoireita. Mutta hei, kannustakaa minua silloin! Jospa tämä tästä taas kun saan itseni jälleen ruotuun ja painon tippumaan ja liikunnan sujumaan ja ja ja... Ehkä nuo ja:t joskus loppuvat ja olo on taas hyvä. Ja saan tämän kolmannen kriisin alta pois.
On tehtävä asioita jotka saavat oman olon tuntumaan hyvältä, jos se on uuden vaatteen osto niin sitten se on, jos se on dietti niin sitten se on. Kuitenkin perimmäinen tarkoitus ja tavoite on olla tyytyväinen itseensä - mutta saako sitä muuttamalla ulkoisia tekijöitä? Joskus täytyy hakea sitä sisäistä kauneutta, sillä hyvännäköinenkään nainen ei näytä miltään jos ei kanna itseään arvokkaasti ja päin vastoin. Itsetuntoon matkaaminen onkin melkoinen turnee! Tsemppiä, kevätaurinko tekee varmasti ihmeitä tässäkin asiassa :)
VastaaPoistaKiitos! Tosiaan eihän se pelkkä ulkoinen habitus tee naisellisuutta eikä seksikkyyttä vaan se miten on sinut itsensä kanssa. Tämän sinuuden haluan löytää ja hyvin voinnin etsiminen on aloitettu.
Poista